Aavikko käsissäsi hautaat itsesi
syvemmälle, roikut lapionvarressa
jalat hautautuvat ja juokseva hiekka
hukuttaa sinut
Keväinen tuuli kohottaa hiuksesi
taivaisiin ja sahrami värjää ihosi
kaukainen kuu valaisee tiesi
mutta tietä ei ole
Ja sinä huudat, mutta hiekka hukuttaa
sanasi niin ettei kukaan kuule
ei ole tietä, ei sanoja, ei sinua
Olet vain jalopeura
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muistakaa, että jokainen tulkitsee runon tavallaan. Runo on mielipide, oma ääni - runo ei ole koskaan täydellinen: se on ruma, kaunis ja täysin järjetön. Kirjoittamani runot ovat pelkkää ajatusvirtaani.