Jälleen kerran hukuttauduin
valkoisiin lakanoihin
annoin valkoisuuden sokaista
tukkia hengitystieni
Aamulla kaikki oli poissa
samat vanhat lakanat kaapissa
ei tuntunut vieraalta
Sinun läsnäolosi oli poissa
kadonnut kaapinpohjalle
kahvissa ei maistunut enää
se saatanan karvas maku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muistakaa, että jokainen tulkitsee runon tavallaan. Runo on mielipide, oma ääni - runo ei ole koskaan täydellinen: se on ruma, kaunis ja täysin järjetön. Kirjoittamani runot ovat pelkkää ajatusvirtaani.