torstai 26. marraskuuta 2015

Silkkiselkä

Minä nautin siitä miten sinä lähdet täältä
lähdet takaisin toiseen syliin
tuoksuen minulta
meiltä

Me emme enää tuoksu
me lemuamme petokselta, valheilta
katkerilta hymyiltä
raivokkailta suudelmilta

Minä nautin siitä että ehkä sinä
tunnet hetken ajan tuskaa
että olet täällä
minun sängyssäni

Ehkä nautit siitä kun sormeni hautautuvat mustiin hiuksiisi
hampaani napsivat kaulaasi
mutta minä nautin siitä ettet sinä
enää voi koskaan satuttaa minua

Me emme ole solmu
me olemme silkki vasten silkkiä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muistakaa, että jokainen tulkitsee runon tavallaan. Runo on mielipide, oma ääni - runo ei ole koskaan täydellinen: se on ruma, kaunis ja täysin järjetön. Kirjoittamani runot ovat pelkkää ajatusvirtaani.