Ja sinun huulillesi muodostui
yötäkin mustempi perhonen
jonka siivet iskivät tyhjyyttä
Ei löytynyt verta kuolevalle kansalle
ei huutavalle hengähdykselle
Ja sinun selkääsi kasvoivat siivet
joissa ei ollut voimia
variksensulkia
Mekkosi reuna paloi kuparipitsiksi
mutta jalkasi nousivat
taivaisiin
Keihäät iskivät solisluihin
ja ytimessäsi paloi tuli
Ja sinun elämäsi paloi
kirkkaampana kuin keskikesä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muistakaa, että jokainen tulkitsee runon tavallaan. Runo on mielipide, oma ääni - runo ei ole koskaan täydellinen: se on ruma, kaunis ja täysin järjetön. Kirjoittamani runot ovat pelkkää ajatusvirtaani.