torstai 29. tammikuuta 2015

Eräänä iltana

Taivas löi eteen sinivalkoisen peitteensä
ja antoi sinulle hetkeksi toivoa
kaikki ei olekaan harmaata,
se sanoi

Et kuitenkaan voinut uskoa
että olisit todella parantunut
voisit viimeinkin nähdä
värit ja äänet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Muistakaa, että jokainen tulkitsee runon tavallaan. Runo on mielipide, oma ääni - runo ei ole koskaan täydellinen: se on ruma, kaunis ja täysin järjetön. Kirjoittamani runot ovat pelkkää ajatusvirtaani.